maanantai, 10. lokakuu 2016

Pitkästä aikaa pohdintoja

Kahdeksan vuotta sitten ilahtui Mikkelissä väki, silloin tämä poika ensi kerran päivänvalon näki. Oonallen Donovan virallinen nimi on mulla, Urhona paremmin oon tainnut tututuksi tulla. Tampereelle matkani ensi johti, myöhemmin kuononi suunta kääntyi Orivettä kohti. Vuosiin näihin paljon sattumuksia mahtuu, oonhan setteri, mulle tapahtuu. Herkkuja varmaan tänään paljon mä saan, monia vuosia vielä kanssanne toivottavasti jaan.

Kuono pystyssä hän yksin yön selkään kulkee, pimeyden tuoman pelon pois mielestään sulkee. Yön hiljaisuudessa voi rauhassa sisintään tutkia, huomata et kuulu elämään suoria sekä mutkia. Aamun valjetessa hän taas kotiin palaa, siellä kaikki rakkainpansa hän taas tapaa ja halaa.

Elämän kurjan puolen veljelleni Patelle näytti, eläinlääkäri terävää veistä kun käytti. Lenkillä heiluu enää henkilökunnan allit, eläinlääkärin kun jäi Paten pallit. Isoveljenä Patea lohdutin : Kyllä se elämä vielä iloksi muuttuu, vaikka sulta nyt ne pallit puuttuu.

Joskus on hetkiä kun ei synny juttua, turha silloin on paperille vääntää suttua. Antaa ajatusten päässä silloin rauhassa muhia, mielessään voi vaikka pyydystää kuhia. Sitten taas kun on aika tarinan, voi jo etukäteen kuulla aivojen kovan narinan.

Herrat väntää kikyä ja sotee, toiset koulun lopun ilon kokee. Toisille päähän laitetaan valkolakki, toisille työpaikan menetys on takapakki. Kesän kuitenkin kokea kaikki saamme, siitä yksin tai yhdessä siis nauttikaamme. Hyvää kesää kaikille 🌻🌻

Jos haluan juosta karkuun, ei saa mennä ne alkaa parkuun. Jos haluan olla lähellä, sanotaan älä siinä jaloissa sähellä. Toisen mielyttäminen on lajina vaikee mutta yksin ollessa olo on välillä haikee

Mitä ihmettä lhmisten päässä nykyisin liikkua mahtaa, silmät kiiluen lenkillä kännyjään vahtaa. Jostain Pokémonista ne suu vaahdossa höpisee, jopa munien kuljettamisesta samalla löpisee. Silti koira lenkki kaverina on paras, tuttu ja turvallinen myös tosi rakas.

Matkani tänään mökille mun johti, heti mä lähdin naapurin tonttia kohti. Grillistä tuli kuonooni mahtava haju, pihvi siellä paistui oli kohtalo sen raju. Itselleni sen sieltä nappasin, kiitin ja omalle tontille palasin. Pihvi oli maultaan tosi hyvä, lienee naapurien kiukku olevan nyt syvä.

Jokainen meistä matkallaan kerää onnen muruja, toivoo kohtaavansa vain vähän suruja. Toisten matka sujuu enemmän onnellisten tähtien alla, toiset taas matkaa tekee tuurilla huonommalla. Jokaiseen matkaan silti varmasti mahtuu hetkiä hyviä, olkoon ne meille niitä onnen jyvijä.

Jos päiväsi sun ollut erityisen huono, muista et kotona sua odottaa ilosta tuhiseva kuono. Jos jokin asia kovasti mieltäsi vaivaa, sua lohduttaa voin pääni syliisi painaa. Yhdessä unohdamme kaikki murheelliset asiat, kiitos jo etukäteen mut missä viipyy herkku rasiat.

Ei voi pieni setteri ymmärtää miksi maailmassa on niin paljon rotuvihaa, virtaahan teissä kaikissa veri ja on luitten ympärillä lihaa. Maailman synnystä voidaan olla montaa mieltä, ihmiset kaikki ei puhu kuintenkaan samaa kieltä. Mielessäsi siis ennakkoluulot toisia kohtaan selätä, niin kaikkien ois hyvä olla eikä tarvisi kenenkään pelätä

Jos laiva ei löydä kotisatamaa se yksin jää tuuliajoelle, jos sulla ei ole paikkaa johon mennä tuntuu se varmasti pahalle. Lentokone sakeaan sumuun joskus voi eksyä, sinä jos sumussa kuljet muista ajoissa apua kysyä. Juna pimeän tunnelin päässä aina näkee valoa, on kuin toisi se elämään meidän aivan uudenlaista paloa. Kaikkien elämä täällä kuitenkin omalla tavallaan kulkee, loppupeleissä onneksi monet meistä joku omaan syliinsä sulkee.

Vaikka sade,tuuli ja pimeys kiusaa nyt meitä, emmehän silti positiivistä mieltä pois heitä. Syksy on hienoa aikaa omalla tavalla, vaikka tassut välillä tahtoo sotkeutua märällä ravalla.Ihailla lehtien kauniita värejä saamme, kesän taas ensi vuonna me kyllä tapaamme.

Kaikkia meitä mietityttää joskus tulevaisuus, huonokin uutinen voi silti olla uusi mahdollisuus. Asiat pitää vain positiivisuuden kautta hyviksi kääntää, turha on aina naamaa nurinpäin vääntää. Elämä kulkee välillä ehkä outoja polkuja, harvoin niiden päässä kumminkaan on umpikuja.

Elämässä kannattaa aina olla pieni pilke silmäkulmassa, eikä asioita liikaa murehtia otsa kurtussa. Hymyillä muista myös niinikään, sehän ei maksa kenelläkään meille mitään. Ikäviä asioita toki jokainen välillä kohtaa, niistäkin osan voisit silti rennosti yrittää hoitaa.

perjantai, 15. huhtikuu 2016

Taas on pohdittu

Jos päättämisen valta mulla ois, kaikki silloin toisin olla vois. Maailmasta sodat kaikki kieltäisin, rauhallisemmaksi sit paikan tän mieltäisin. Sovussa olis kaikkien helpompi elämäänsä täällä eteenpäin viedä, toiveunta? eihän sitä koskaan tiedä.

Vaikka iältäni alan olla jo harmaahapsi, käyttäydyn silti välillä kuin lapsi. Leluja, makeaa itselleni haluan, joskus jopa jotain kiellettyä kaluan. Luoteeltani edelleen on vapaa ja villi, niinkuin olisin pahempikin pojan killi.

Minäkin olen melkoinen herkkusuu, maistuu muukin kuin pelkkä luu. Mulle kelpaa herkut kaikenlaiset, ei ole väliä onko makeat vai suolaiset. Joskus pitää koiramaisia keinoja käyttää, pitää hellästi tassuttaa ja suloiselta näyttää.

Innoissaan he metsään ryntää, kaatuu, kompuroi, kuonoillaan maata kyntää. Kauhistus kukaan toivottavasti nähnyt ei, liika vauhti jalat alta vei. Äkkiä pitää pystyyn ponnistaa, ensi kerralla ehkä paremmin onnistaa. Ei haittaa meitä pikku lipat, niin hauskat on nämä kaveri hipat.

Mua on tänään aprillattu, olis muka mulle paistia grillattu. Tämän vielä kostan, tassut pöydälle nostan. Pöydästä herkut suuhuni joutuu, henkilökunnan tappioksi tilanne koituu.

Luontoon heitetty myrkytetty makupala, tekona on sairaan katala. Mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, lienee sillä olevan aivot jäässä. Jos lemmikkejä toisten ei voi sietää, yksi asia olisi hyvä tietää. Jokainen koira on jollekin rakas, joka lenkiltä sitä kotiin odotetaan takas.

Elämään joskus huono päivä osuu, ei auta silloin turhaan hosuu. Jokunen huonokin hetki sekaan mahtuu, ei sille mitään voi niin vaan tapahtuu. Hyviin hetkiin kannattaa sun siis satsata, huonoja hetkiä vastaan täysillä matsata.

Turha mua mihinkään muottiin on asettaa, tietty kaavamaisuus vain suotta masentaa. Järki ja ajatus ei ehkä aina oo mukana, virheitä joitain on mulla myös toki takana. Mitään silti teoistani halua en katua, elämä kun ei ole mitään satua.

Nyt tekis mieli suuttua, henkilökunta meinaa sohvalle juuttua. Televisioo silmät kierossa vahtaa, naamakirjasta kyttää kuka päivityksistä tykätä mahtaa. Koiria otetaan joka tupaan, hoidan ne kyllä lupaan. Yhdessä siis muistakaa myös touhuta, ettei tarvi tästä asiasta enemmän mouhuta.

 

keskiviikko, 23. maaliskuu 2016

HIUKAN ON TAAS POHTINUT

Ei pistä mua omaantuntoon, vaikken kerkiäis kesäks rantakuntoon. Ensi vuonna kesä tulee taas, suotta siis olla mieli maas. Rantakunto on yliarvostettu juttu, herkkuja napaan on hommana tuttu.

 
Voi ei, melkein mä mokasin, onneks sentään nyt sen hokasin. Tänään on päivä kaikkien naisten, noiden meidän kavereiden ihanaisten. Hyvää naistenpäivää!!
 
Kuraa, rapaa likaisia tassuja, lenkin jälkeen henkilökunta vääntää nassuja. Minusta vesilätäkköön kiva on hypätä, turha silloin on hihnasta nypätä. Lenkin jälkeen vuorossa tassu pyykkiä, silloin taas on mun vuoro nyyhkiä
 
Päänuppisi sä välillä tyhjää, kaikes rauhas vaik sohvalla nyhjää. Sen jälkeen kovalevylle taas tavaraa mahtuu, aivot uusista ideoista pakahtuu. Toisten mielestä voi olla ne turhia kotkotuksia, korvasi sulje, älä kuuntele muiden motkotuksia.
 
Repii, nyppii hihnaa kiskoo, holtittomasti päätään viskoo. Nyt ei ole puhe musta, vaan henkilökunnan edustaja susta. Hävetä lenkillä sua usein joutuu, vähemmällä hosumisella nää lenkit kyl hoituu. Minähän valtias oon joka lenkin, joskus voisit sä muistaa myös senkin
 
Setteri kanssa eläessä vahvoja tunteita koet, älä, ei, hyvä, miksi, näitä vuoronperään hoet. Setterin pää ei aina oo vakaa, vaikka välillä se mutkalla paikallaan makaa. Eläminen kanssamme on silti sen arvoista, taidat kumminkin tykätä meidän punaisista karvoista.
 
Jos tuntuu et asiat välillä huonosti luistaa, silloin on yksi asia hyvä muistaa. Asiat aina parhain päin käntyy, naama jälleen hymyyn vääntyy. Positiivinen asenne yli huolien ja murheiden kantaa, elämä ilonaiheita meille kaikille tasapuolisesti antaa.
 
Koirapuistossa keskenään leikkii joka rotu, ei haittaa minkälainen on sun sotu. Rodulla, värillä, koolla ei oo väliä, tarjotaan toisillemme lämmintä syliä. Kaikki keskenään voi sovussa leikkiä, ei syrjitä Andyä eikä Heikkiä
 
Ei riitä pienen koira järki, mikä ihmismielen on saanut särki. Maailmalla tehty on taas pahoja tekoja, miksi toiset teistä on niin sekoja. Rakkautta ja rauhaa mä mieluimmin kaikille soisin, kumpa asiat täällä olla vois toisin 💜
 

lauantai, 5. maaliskuu 2016

Uusia pohdintoja

Pikku hiljaa jo talven selkä taipuu,setteriin iskee kevään kaipuu. Vaikka tassujen alla on vielä maa luminen ja jäinen, huomaat kyllä on ilma jo keväinen. Talvesta paljon hyviä muistoja jää, silti mukavampi on keväinen ja varsinkin kesä sää.

 
Jos elämässä tylsää on sulla, sen poistamiseen neuvo yks on mulla. Elämääsi setteri sä hanki, et enää oo sä tylsyyden vanki. Elämääsi tulee vauhtia ja vaaraa, on kuin ajaisit sä jarrutonta kaaraa. Vaikka touhuissa sen ei aina oo järkee, varma oon se sun sydämen särkee.
 
Metsässä lenkillä henkilökunnan mä hukkasin, etsiessä heitä kylmää hikeä melkein mä pukkasin. Henkilökunta kauhuissaan huusi mun nimeä, rupesi isännän äänikin olemaan jo kimeä. Yhden kysymyksen tahdon mä nyt kysyä, eikö siellä lenkillä tarkkana vois hetken pysyä. Pitääkö mukaan laittaa vilkkuvat valot ja kello äänekäs, oho taisin olla mä nyt vähän nenäkäs.
 
On kuukauden nimi nyt maalis, tyttöjen perään karkaa setteri pojan ajatukset kaalis. Ulkona lukea saa viestejä puoli rivoja, vanhan miehen mielestä varsin kivoja. Kevään tulo tytöt huumaa, pojat tuntee oloa kuumaa. Herrasmies silti pitää olla, kylmänä pitää oma polla. Hyvää kevään odotusta 
 
Koira jos sulla on huushollissa, siivous into ei aina voi soida mollissa. Sotkua välillä aikaan mä saan, sen siivoomista tuskin mä kanssasi jaan. Vaikka tassuissa välillä sisälle tuon mä multaa, on sydän mun silti täyttää kultaa.
 
 

tiistai, 16. helmikuu 2016

Vähän oon taas pohdiskellut

Kauniit ja kohteliiat sanat, hyvä käytös, ilman sydäntä mukana, on kuin huono näytös. Ulkokuori kauneinkin voi sut harhaan johtaa, jos sisältä sen löydy ei aitoa kohtaa. Hyvä ja aito käytös elämässä pitkälle kantaa, takaisin sulle ne varmasti myös hyvää antaa.

Mitä ikinä antakaa sulle ystävä rakas, se hänelle moninkerroin pyri antamaan takas. Minne ikinä sinä milloinkin matkaat, muista myös silloin ystävät rakkaat.
Tosi ystävyys kestää maailman myrskyt, ei kaada sitä pienet eikä suuret tyrskyt. Tänään siis muista ystävää hyvää, häntä kiitä ja kumarra syvää.

Toiset paljon liikkuu ja jumppaa, toiset tanssii valssia ja humppaa. Toiset kaikenlaisia asioita keräilee, toiset mielellään myöhään heräilee. Toiset on käsistään käteviä, toiset jollain muulla tavoin päteviä. Siis turha on murheita huolia kantaa, elämällä on jokaiselle jotain hyvää antaa.

Yksi asia on varmaa, vielä loppuu tää keli harmaa. Aurinko pilvet hajoittaa, itsensä esille majoittaa. Sitten taas nautitaan kauniista säästä, päästään liukaudesta ja jäästä. Kevät kovaa vauhtia lähenee, harmaat talvi päivät vähenee.

Varovasti ulkona nyt pitää muistaa, helposti ihmis jalka nyt alta luistaa. Meillä liukkaat miehiä kaataa, emäntä yksin nyt meidän kanssa lenkit raataa. Poika kaatu käsi murtu, isäntä kaatu sen selkää nyt on surtu. Vaivat noi onneksi paranee nopsaa, miesten jalat iloisesti lenkillä kopsaa